kadonneet artikkelit

==========
KD:n sivuilta oli kadonnut tämä artikkeli:
"”Naispari riisti tylysti isyyteni”

Jukka suostui lesboparin lapsen biologiseksi isäksi
Sopimus, että olisin läsnä ja osallinen biologisen lapseni elämässä myös hänen synnyttyään, ei pitänyt. Koenkin nyt olleeni lähinnä hyväuskoinen siitossonni. Suhde lapseen katkaistiin täysin naisparin adoptoitua hänet.

Lupauduttuaan sukusolujen luovuttajaksi hyvinä ystävinään pitämälleen naisparille, Jukka (nimi muutettu) ei hetkeäkään epäillyt, etteikö kolmisin tehty sopimus hänen osallisuudestaan tulevan lapsen elämään toteutuisi.
Heidän nimenomainen toiveensa oli, että minulla biologisena isänä olisi aktiivinen rooli kolmiapilaperheen osana. Itse pidin myös erittäin tärkeänä sitä, että lapsi saa tuntea ja olla kanssakäymisessä molempien biologisten vanhempiensa kanssa.

Jukka sanoo myös halunneensa jo pitkään omakohtaisesti kokea ja tuntea isyyden ilon.

Yhteisen päätöksen kypsyttyä Jukka ja lapsen tuleva äiti koettivat ensin parin vuoden ajan hankkia lasta ”kotikonstein”. Kun tämä ei tuottanut tulosta, päätettiin - nytkin yhteistuumin - turvautua hedelmöityshoitoon.

Hyväuskoisuudella peruuttamattomat seuraukset

Sukusolujen luovuttajana Jukan oli allekirjoitettava luovutussuostumus, jonka eräs kohta koskee isyyden selvittämistä.

Vaihtoehtoja on kaksi: luovuttaja voi joko edellyttää vastaanottajalta isyytensä vahvistamista tai antaa suostumuksen isyytensä salaamiseksi soluilla hedelmöitetyltä lapselta.

Jukka valitsi jälkimmäisen vaihtoehdon.
Se oli virhe, jonka peruuttamattomat seuraukset sain kokea katkerasti, mutta vasta lapsen synnyttyä.

Hyväuskoisuudessani en hetkeäkään ajatellut että kaikki, mistä etukäteen oli perinpohjin sovittu ja neuvoteltu, pyyhkäistäisiin hetkessä sivuun, ja minut suljettaisiin täysin pois lapseni elämästä.

Etäännyttäminen lapsesta alkoi pian

Vielä raskausaikana ja jonkin aikaa sen jälkeenkin asiat etenivät odotetusti.

Synnytysvalmennukseen ja myös itse synnytykseen osallistunut Jukka sai viikoittain viettää aikaa vastasyntyneen vauvan kanssa: syöttää, vaihtaa vaippoja, helliä häntä. Myös Jukan sukulaisilla oli mahdollisuus tutustua ja iloita uudesta tulokkaasta.
Itseni ja lapsen välille oli jo ehtinyt muodostua syvä tunneside, kun asenne äidin puolelta minua kohtaan alkoi äkillisesti muuttua.

Tämän Jukka sai huomata lisääntyvänä penseytenä ja haluttomuutena pitää kiinni sovituista pelisäännöistä. Käytännössä tämä ilmeni isän ja lapsen tapaamisten toistuvina peruuntumisina.
Aluksi selitin asian voivan johtua äidin synnytyksen jälkeen kokemista biologisista mielenmuutoksista. Koetin siksi tyytyä uuteen tilanteeseen, ja toivoin sen ajan mittaan korjaantuvan.

Adoptiolla eroon isästä

Näin ei käynyt. Tapaamiset lapsen kanssa näyttivät lopullisesti päättyneen.

Tässä tilanteessa Jukka viimein ilmoitti äidille ottaneensa yhteyttä lastenvalvojaan isyytensä tunnustamiseksi.
Ajatukseni oli, että näin toimien voisin palauttaa ja säilyttää itselläni oikeuden olla yhdessä lapseni kanssa.

Jukan aikeesta kuultuaan äiti totesi ykskantaan, ettei isä siinä tapauksessa enää koskaan tule näkemään lastaan.

Myöhemmin Jukka sai myös kuulla naisten välittömästi rekisteröineen parisuhteensa ja laittaneen alulle adoptioprosessin. Käräjäoikeuden myönteisen päätöksen jälkeen Jukka ymmärsi asian olleen vastareaktio hänen yhteydenotolleen lastenvalvojaan:
Isyyteni tunnustaminen olisi voinut vaarantaa perheen sisäisen adoption, mikä luultavasti on vaikuttanut heidän äkilliseen päätökseensä käynnistää adoptioprosessi mahdollisimman pian.

Jukka koki tiedon tästä kotikutoisesta ”pakkoadoptiosta” iskuna vasten kasvoja.

Kerroin tekstiviestin välityksellä tuntemuksistani asioiden saamaa uutta käännettä kohtaan ja siitä, etten koskaan tulisi hyväksymään muuttunutta tilannetta.

Tekstiviestit toivat lähestymiskiellon

Jukka päätti nyt toteuttaa sen, mistä jo aiemmin oli puhunut lapsen äidille: hän kävi lastenvalvojan luona tunnustamassa isyytensä. Hän palkkasi lisäksi itselleen oikeusavustajan tarkoituksenaan hakea adoptiopäätöksen purkua.

Tämä johti naisten puolelta jälleen uuteen vastareaktioon.
– Äiti ja hänen puolisonsa hakivat nyt minua koskevan lähestymiskiellon, perusteluinaan kaksi lähettämääni tekstiviestiä, jotka heidän mukaansa olivat häirintää.

Lähestymiskielto myönnettiin - siitä huolimatta, vaikkei Jukka kertaakaan ollut uhannut ketään asianosaisista sen enempää fyysisellä kuin henkiselläkään väkivallalla.
– Jopa asiasta myönteisen päätöksen tehnyt tuomari sanoi ymmärtävänsä, että koin tilanteen epäoikeudenmukaisena.

Jukka, jolle oikeuslaitoksen ratkaisu oli yllätys, alkoi nyt tajuta asemansa toivottomuuden.

========